Kun suomalainen tähyilee taivaalle ja näkee tumman pilven, hän vallan innostuu ja jää odottamaan pientä sadetta, joka pian viilentää mukavasti ilmaa. MUTTA suuri ja jyrisevä musta pilvi ei välttämättä annakkaan sadetta kuin pari pisaraa (vaikka BBC:n säätiedotus lupaisikin heavy rain shower) ja vaikka tulisikin suurempikin sade, se ei kuitenkaan tuo mukanaan mukavan viileää ilmaa, vaan olotilan, joka muistuttaa vierailua kosteassa kasvihuoneessa. SILTI taas kun seuraava musta pilvi saapuu, edellisestä oppimatta, suomalainen tähyilee taas tyytyväisenä taivaalle, joskos tästä pian ilma viilenisi. :) eli näin se vaan on. Lämmintä 35c ja kosteusprossa kasvaa ;)

Elämä ja työntouhu on vienyt meidät mukanaan. Tänäänkin piti olla lomapäivä ja Laten piti vaan käydä pikaisesti viemässä pari tiimiläistä autokoulun testeihin aamulla klo.8.30, mutta kello on 15.00 ja matkalla on edelleen :) Ei sillä, että se meidän elämäämme kaataisi. Työ täällä on ollut sellaista mukavan aasialaista. Tehdään asioita sitä mukaan kun niitä tehdään ja ei oteta ressiä. Vilmalla ja Väinöllä päiväkoti on sujunut erinomaisesti. Perjantaina Väinö ei ehtinyt lähtösuukkoja antamaan kun jo asteli opettajan käsipuolessa omaan luokkaansa touhuamaan. Ja sekös lämmitti meidän mieltä! Terveenäkin on pysytty, lukuunottamatta vuotavia pikku nokkia. Kuumeelta ollaan vältytty, vaikka kylässämme on todettu useita Dengue-kuume tapauksia. 9.6. oli suuri siivouspäivä; kaikki seisovat vedet ym., joissa kuumetta levittävä hyttynen suinkin majailisi, oli poistettava. Me tosin saimme tiedon asiasta vasta 11pv perjantai, sillä portilla jaettu tiedote oli thaiksi kirjoitettu ja muistimme kaivaa sen esiin vasta perjantaina hanskalokerosta käännettäväksi.

Kuumakausi on kääntymässä sadekaudeksi. Lasten kesälomat ovat loppu ja koulut ovat taas alkaneet. Meillä työ Riverillä on jatkunut samanlaisena. Kokuksia, palvereita, kylävierailuja ja remppahommia. Suurinosa tiimimme ulkolaisista ovat lähteneet lomilleen kotimaihinsa ja nyt teemme työtä lähinnä vain thailaisten kanssa. Paluu Suomeen lähestyy sekalaisin tuntein. Ennen kaikkea on ihana päästä taas Kotiin, mutta samaan aikaan jäämme kaipaamaan varmasti tätä maata ja jo niin tutuiksi tulleita ihmisiä täällä!!

Viimeiset kuukaudet pitävät toivottavasti sisällään paljon valokuvausta, pienistä hetkistä nauttimista ja rohkeutta tehdä se tänään, mitä ei voisi tehdä enää huomenna! Sitä samaa sinne Suomen suveen!